Kirkko

Alavuden 

HELLUNTAISEURAKUNTA



Kristinusko Ukrainassa

Perimätiedon mukaan apostoli Andreas teki lähetysmatkan nykyiseen Ukrainaan. Kiovassa, paikalla, jossa nykyisin on Andreaan Kirkko, apostolin kerrotaan profetoineen: ”Tälle paikalle syntyy loistava kaupunki, ja täällä ilmestyy suuri Jumalan siunaus.”


Kuva 3 Andreaan kirkko Kiovassa.

Kiovan suuriruhtinas Vladimir Pyhä kääntyi Bysantin-yhteyksiensä vaikutuksesta kristinuskoon 900-luvulla, ja antoi tämän jälkeen määräyksen kastaa myös kansa ortodoksiseen uskoon. Seuranneista suurista joukkokasteista muistuttaa myös Kovan pääkadun, Kreshtshatikin, nimi. Kiovasta käsin kristinusko lähti leviämään kauemmas nykyisen Venäjän valtakunnan alueelle.


Kuva 4 Vladimir Pyhä, Kiovan suuriruhtinas.

Protestanttinen herätys alkoi Ukrainassa 1880-luvulla, kun baptismi saapui maahan. Helluntaiherätys tuli Itä-Ukrainaan Odessan kautta, Länsi-Ukrainaan Puolan kautta. Ensimmäiset helluntaiseurakunnat perustettiin 1920-luvulla, ja herätys eteni nopeasti halki maan niin, että 1930-luvulle tultaessa sekä läntisessä että itäisessä veljestössä oli lähes 500 seurakuntaa.

Tilanne Itä-Ukrainassa muuttui heti Leninin kuoltua ja Stalinin tultua valtaan. Vuonna 1930 tuli voimaan laki uskonnollisista kulteista, joka ajoi seurakunnat suurelta osin maan alle. Uskovien tekemisiä valvottiin tarkasti. Seurakuntien saarnaajia ja muita aktiivisia uskovia alettiin tuomita pitkiin vankileirituomioihin, perheitä hajotettiin ja uskovia häväistiin julkisesti kouluissa ja työpaikalla. Länsi-Ukrainassa, joka kuului Puolaan, vapaus jatkui sotaan asti. Seurakunnat vahvistuivat; niillä oli jo mm. raamattukouluja ja kirjapaino. Näin oli luotu vahva perusta evankeliumin työlle, joka sai jatkua myös vaikeina aikoina, jotka alkoivat Länsi-Ukrainassakin toisen maailmansodan alettua.

Stalinin kuoltua 1950-luvun alussa vainot vähenivät, mutta painostus ei loppunut. Edelleen monia saarnaajia vangittiin toistuvasti. Uskovien lasten oli käytännössä mahdotonta päästä opiskelemaan ammattioppilaitoksiin tai korkeakouluihin. Vainot eivät kuitenkaan sammuttaneet herätystä, vaan uskovien määrä lisääntyi vainoista huolimatta. Toisaalta se, että juuri Länsi-Ukrainassa vainottiin uskovia, sai heidät lähtemään Venäjälle ja muihin neuvostotasavaltoihin, missä nämä eivät suinkaan lakanneet saarnaamasta evankeliumia, vaan perustivat suuren määrän uusia seurakuntia. Vielä nykyisinkin useimpien venäjänkielisten seurakuntien saarnaajat ovat ukrainalaista syntyperää.

Gorbatshovin valtaan tultua 1980-luvun lopulla uskovien vainoaminen vähitellen loppui, ja seurakunnat saivat vapauden rekisteröityä. Koitti uusi aika, jolloin saatiin vapaasti julistaa evankeliumia kaduilla, toreilla, kulttuuritaloissa, vankiloissa, kouluissa ja laitoksissa. Vanhoja rukoushuoneita ja kirkkoja palautettiin seurakunnille, uusia alettiin rakentaa. Evankeliumin nälkä oli valtava, ja 1990-luvulla seurakuntien määrä lisääntyi vuosittain kymmenillä, jopa sadoilla.


Kuva 5 Lutskin Jeesus Pelastajan seurakuntaan Länsi-Ukrainassa kuuluu yli 2.000 kastettua jäsentä.

Tällä hetkellä (2012) Ukrainassa on yli 1.500 helluntaiseurakuntaa, jotka kuuluvat Ukrainan Helluntaiunioniin; näissä on yhteensä n. 105.000 kastettua jäsentä.  Maassa on myös satoja muita helluntai- ja helluntailais-karismaattisia seurakuntia, yli 2.500 baptistiseurakuntaa, n. 1.000 adventtiseurakuntaa sekä suuri joukko muita protestanttisia seurakuntia. Yhteensä evankelisten kristittyjen määrä yltänee yli miljoonaan. Uskovien ylivoimainen enemmistö asuu Länsi-Ukrainassa, mutta tällä hetkellä suurinta kasvua nähdään Itä-Ukrainassa. Ukrainasta on muuttanut kymmeniätuhansia uskovia ja satoja sananjulistajia mm. Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Saksaan, ja näissä maissa on myös suuria ukrainalaisten perustamia seurakuntia. Muuttoliikkeestä huolimatta ei uskovien määrä Ukrainassa ole laskenut. Evankelioimistyötä tehdään kaikin keinoin, ja yleinen elämän raskaus ajaa ihmisiä etsimään apua Jumalalta. Seurakunnissa on huomattavan paljon lapsia ja nuoria, joten seurakunnat kasvavat myös sitä kautta.


Kuva 6 Ukrainan seurakunnissa lauletaan paljon, ja helluntaiunionin seurakunnissa on yli 500 kuoroa. Kuvassa Lutskin alueen yhteiskuoro.


Kuva 7 Lapset ovat pienestä pitäen aktiivisesti mukana seurakuntien toiminnassa.

Ukrainan ortodoksit ovat jakautuneet Kiovan ja Moskovan patriarkaatteihin sekä autokefaaliseen kirkkoon. Lännessä on myös paljon roomalaiskatolisia sekä kreikkalaiskatolisia eli uniaatteja (ortodoksista liturgiaa noudattavia katolilaisia). Valtionkirkkoa ei ole, ja kaikki tunnustuskunnat ovat periaatteessa samanarvoisia lain edessä. Ortodoksisuus näyttelee kuitenkin merkittävintä osaa maan kulttuurissa ja perinteissä.