Kirkko

Alavuden 

HELLUNTAISEURAKUNTA



Yleistä Ukrainasta:

Ukraina on pinta-alaltaan (603.500 km2) Euroopan toiseksi suurin ja asukasluvultaan (n. 45 milj.) Euroopan seitsemänneksi suurin maa. Pääkaupunki on Kiova, jossa on lähes kolme miljoonaa asukasta. Muita miljoonakaupunkeja ovat Harkova, Odessa, Donetsk ja Dnepropetrovsk.

Kuva 1. Ukrainan kartta

Ukrainan (kuten myös Venäjän ja Valko-Venäjän) valtiollisena alkuna voidaan pitää Kiovan Venäjää (Kiovan Rus), joka perustettiin jo 880-luvulla. Sen kaaduttua Ukrainan nykyistä aluetta ovat hallinneet vuorollaan mm. mongolit, kasakat, tataarit, puolalaiset, liettualaiset, saksalaiset ja venäläiset. Venäjän vallankumouksen jälkeen maan itäosat liitettiin Neuvostoliittoon, kun taas länsiosaa hallitsivat puolalaiset. Vuonna 1939 Neuvostoliitto otti haltuunsa koko maan.

Neuvostoaika oli ukrainalaisille monin tavoin raskas. Kymmenet miljoonat ukrainalaiset joutuivat eri syistä vangituiksi, kyyditetyiksi ja tapetuiksi. Karmeimpia ajan muistoja on 1930-luvun keinotekoinen nälänhätä, jossa menehtyi eri arvioiden mukaan 6 – 10 miljoonaa ukrainalaista. Myös natsien juutalaisvainot koskettivat Ukrainaa; arviolta 600.000 – 900.000 juutalaista tuhottiin. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden (1986) vaikutukset näkyvät edelleenkin monien ukrainalaisten terveydentilassa.

Neuvostoaikana ihmisten elämä oli tosin perusteiltaan turvattua; kaikilla oli työtä, ja yhteiskunta huolehti ihmisten vähimmäistarpeista tarjoten mm. ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Toisaalta monista välttämättömyystarvikkeistakin oli pulaa. Rikollisuutta oli vähän, mutta joukoittain ihmisiä suljettiin vankiloihin, työleireille ja mielisairaaloihin poliittisen, uskonnollisen tai muun vakaumuksensa vuoksi. Synkkä historia on jättänyt varjoonsa nyky-Ukrainaan ja sen ihmisiin.

Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Tämän jälkeenkään elämä maassa ei ole ollut helppoa. Neuvostoaikainen raskas teollisuus on suurelta osin rapistunut, Euroopan parhaat mustamultaiset pellot jääneet huonolle hoidolle. Upporikas pieni eliitti, joka on suurelta osin kietoutunut yhteen sekä valtiovallan että järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, hallitsee suurinta osaa maan elinkeinoelämää ja rikkauksia. Sosiaaliturva on lähes olematon, terveydenhuoltojärjestelmä romahtanut. Ukraina on lisäksi yksi maailman korruptoituneimmista maista. Poliittinen elämä on epävakaata, ja ihmiset ovat pitkälti menettäneet uskonsa vallanpitäjiin ja viranomaisiin. Elämän toivottomuus ja näköalattomuus ovat ajaneet lukuisia ihmisiä rikollisuuteen ja päihteiden käyttöön. 

Kuva 2 Dnepr-joki halkoo Kiovaa ja Ukrainaa monella tavoin.

Ukrainan tilannetta vaikeuttaa myös maan jakautuminen kahtia. Länsiosassa, joka kuului pidempään Puolaan, väestö on pääosin ukrainankielistä, henkinen ja poliittinen ilmapiiri on eurooppalaisempi ja talouselämä pienyritysvaltaisempaa. Itäosassa taas on paljon raskasta teollisuutta ja kaivoksia, asukkaiden enemmistö puhuu venäjää ja monet haluavat tiiviimpiä yhteyksiä Venäjään.

Ukrainalla on kuitenkin myös paljon potentiaalisia mahdollisuuksia: väestön hyvä koulutustaso ja yleissivistys, edullinen sijainti keskellä Eurooppaa, suotuisa ilmasto, suuret hiilivarat ja (toistaiseksi lähes hyödyntämättömät) kaasuvarat sekä ennen kaikkea jo edellä mainittu kuuluisa musta multa (jonka ansiosta Ukraina oli aikanaan Neuvostoliiton vilja-aitta).  Ukraina on myös kaunis ja moni-ilmeinen maa, josta löytyy laajojen peltojen ohella myös metsäseutuja ja vuoristoa, historiallisia kaupunkeja ja jopa kaistale palmurantaa Krimillä. Ukrainalaiset ovat ihmisinä seurallisia, anteliaita ja vieraanvaraisia, ja neuvostoajan koulutuksen perintönä heillä on hyvä yleissivistys.